Alkuperä: Ranska
Valmistusajankohta: 1800-luvun loppupuoli, arviolta noin 1870–1900
Provenienssi: Ei tiedossa
Mitat: Krusifiksin pituus noin 4,5 cm. Ketjuosan pituus noin 60 cm. Kokonaispituus yläosan keskeltä ristin päähän noin 45 cm
Materiaali: Punaiseksi värjätyt ja lakatut puuhelmet, tummentunut metalliketju sekä valettu metallinen krusifiksi ja Marian kuvalla koristeltu yhdyskappale. Metalliseoksen tarkkaa koostumusta ei ole tutkittu.
Kunto: Hyvä ja kauniisti ikääntynyt. Rukousnauhan rakenne vaikuttaa ehjältä ja helmet ovat tallella. Punaisessa pinnassa on ikään, käsittelyyn ja hartaudelliseen käyttöön kuuluvaa kulumaa, pieniä epätasaisuuksia ja yksittäisiä pintavaurioita. Metallilenkeissä, Marian kuvalla koristellussa yhdyskappaleessa ja krusifiksissa on tummaa patinaa sekä pintakulumaa. Kristus-hahmon ja Neitsyt Marian reliefien yksityiskohdat ovat edelleen selvästi havaittavissa.
Erityistä: Hienostunut katolinen viiden dekadin ruusukko, jonka syvänpunaiset puuhelmet on yhdistetty toisiinsa yksittäisillä metallilenkeillä. Rukousnauhan keskellä on kilpimäinen, osittain sydämen muotoa muistuttava yhdyskappale, jossa Neitsyt Maria on kuvattu hunnutettuna ja sädekehän ympäröimänä. Riipusosa päättyy kookkaaseen ja yksityiskohtaisesti valettuun krusifiksiin.
Muuta: Tyylin, materiaalien ja Marian voimakkaan kuvallisen aseman perusteella rukousnauha sopii hyvin 1800-luvun lopun ranskalaisten hartausesineiden maailmaan. Se on saattanut olla pyhiinvaellusmuisto esimerkiksi Lourdesin kaltaisesta suuresta katolisesta keskuksesta, mutta tarkkaa hankintapaikkaa ei voida enää vahvistaa. Lourdes nousi kansainvälisesti tunnetuksi Marian pyhiinvaelluskohteeksi vuoden 1858 tapahtumien jälkeen. Paikka liittyi alusta lähtien läheisesti ruusukkorukoukseen, ja Lourdesin Marian hartaus vahvisti ruusukon suosiota 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tämä tekee Lourdes-yhteydestä historiallisesti mahdollisen, mutta esineessä ei näy sellaista tekstiä tai kuvastoa, jonka perusteella alkuperä voitaisiin osoittaa juuri sinne.
Helmet näyttävät kuvissa sorvatulta puulta, jonka pintaan on levitetty voimakas punainen väri ja kiiltävä suojakerros. Väritys jäljittelee korallia, joka oli hartausesineissä arvostettu mutta huomattavasti puuta kalliimpi materiaali. Pienet muotoerot, näkyvät puunsyyt ja lakkauspinnan kulumat kertovat vanhasta valmistustavasta ja pitkästä käytöstä. Myös metalliosissa on poikkeuksellisen hieno tunnelma. Marian kasvot, sädekehä ja laskostettu huntu on mahdutettu hyvin pieneen tilaan, kun taas ristillä Kristuksen vartalo, orjantappurakruunu ja vaatteen poimut on muotoiltu selvästi erottuviksi. Metallin lähes mustaksi muuttunut pinta korostaa yksityiskohtia ja muodostaa voimakkaan vastakohdan punaisten helmien kanssa.
Ruusukkoa ei ole tehty ensisijaisesti kaulakoruksi, vaikka sitä on mahdollista kantaa kaulalla. Se on kädessä kulkeva rukousväline, jonka helmet ohjaavat rukousten rytmiä ja määrää. Tämän yksilön kulumat viittaavat siihen, ettei sitä ole säilytetty vain muistoesineenä. Sitä on pidetty sormien välissä, kannettu mukana ja käytetty tarkoitukseen, johon se lähes puolitoista vuosisataa sitten valmistettiin.