Alkuperä: Keski-Afrikka, Kongo-kulttuuripiiri
Esinetyyppi: Rituaalinen voimahahmo / nkisi nkondi -veistos
Valmistusajankohta: Arviolta 1900-luvun alkupuoli, tarkka ajoitus tuntematon
Mitat: Korkeus 58 cm, leveys 26 cm, syvyys 40 cm
Materiaali: Veistetty puu, rauta, tekstiili- ja kasvikuidut, sekä erilaiset orgaaniset ja mineraaliset materiaalit
Kunto: Ikääntynyt ja voimakkaasti patinoitunut. Puussa on kuivumista, kulumaa, halkeamia ja pinnan menetyksiä. Vartaloon kiinnitetyissä kuiduissa, pienissä säiliöissä ja muissa lisäosissa on runsaasti ikääntymistä ja osittaista haurastumista. Rautaosissa on korroosiota. Kokonaisuus on kuitenkin rakenteellisesti vaikuttava ja esineen alkuperäinen kerroksellinen luonne on hyvin säilynyt.
Erityistä: Poikkeuksellisen näyttävä voimahahmo, jonka rakenteet vastaavat hyvin Kongo-kulttuuripiirin nkisi nkondi -voimahahmoista tunnettuja museokappaleita. Hyvä vertailukohta löytyy Smithsonian Institutionin National Museum of African Artin kokoelmasta. Museon nkisi nkondi -hahmo, kokoelmanumero 91-22-1, on ajoitettu 1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin ja valmistettu puusta, lasista, raudasta, pigmentistä, tekstiilistä, kasvikuidusta, sarvesta ja nauloista. Siinäkin hahmon käsi on kohotettu, vatsassa on peilillä suljettu rituaalinen lääkeainepakkaus ja vartaloon on kiinnitetty suuri määrä erilaisia esineitä ja materiaaleja. Smithsonianin kokoelmissa on lisäksi useita muita Kongo-alueen nkisi-hahmoja, joissa toistuvat peilit, hartsi- tai lääkeainesäiliöt, metalliosat sekä vähitellen kertyneet rituaaliset lisäykset.

Muuta: Nkisi on Kongo-kulttuurien voimahahmo tai -esine, jonka merkitys ei perustunut pelkkään veistokseen. Hahmo saatettiin rituaalisesti aktivoida nganga-nimisen rituaaliasiantuntijan lisäämillä aineilla, joita kutsutaan usein nimellä bilongo. Näihin voitiin kuulua esimerkiksi kasviaineita, savea, maata ja muita symbolisesti merkittäviä materiaaleja, joita sijoitettiin hahmon vatsaan, päähän tai siihen kiinnitettyihin pieniin säiliöihin.

Nkondi on eräs nkisi-hahmojen tunnetuimmista muodoista. Sitä voitiin käyttää valojen, sopimusten ja riitojen yhteydessä, sekä yhteisön suojelemiseen ja väärintekijöiden tai pahantahtoisten voimien jäljittämiseen. Hahmoon lyödyt naulat ja metallipiikit eivät siis olleet sattumanvaraista koristelua. Ne saattoivat merkitä yksittäisiä valoja, sopimuksia, pyyntöjä tai tapauksia, joissa hahmon voima kutsuttiin toimintaan. Tästä syntyi ajan mittaan esineelle ominainen lähes panssarimainen pinta.

Myös solmuilla oli merkitystä. Kongo-perinteissä sitominen ja solmiminen saattoivat kuvata esimerkiksi lupauksen, riidan tai henkisen voiman sitomista. Tämän yksilön vartalossa naulat, paksut kuitunauhat, solmut ja erilaiset pienet säiliöt muodostavat poikkeuksellisen runsaan kokonaisuuden. Jos lisäykset ovat syntyneet alkuperäisessä rituaalisessa käytössä, hahmoa ei tulisi ajatella yhtenä valmistushetkellä valmiiksi tehtynä esineenä, vaan esineenä, joka on muuttunut jokaisen käyttökerran myötä.

Vatsassa oleva peili tai lasipinta on sekin nkisi-perinteelle ominainen elementti. Heijastava pinta liittyi usein henkimaailman, veden ja näkymättömän todellisuuden ajatuksiin, sekä hahmon kykyyn nähdä asioita, joita ihminen ei näe. Peilin taakse sijoitettiin usein juuri hahmon voimaksi tarkoitettuja aineita.

Ulkonäkönsä vuoksi tällaiset naulojen ja rituaalisten lisäysten peittämät hahmot yhdistetään länsimaisessa populaarikulttuurissa helposti ”voodoohon”. Tarkemmin kyse on kuitenkin Kongon alueen omasta nkisi-perinteestä, eikä esine ole voodoo-nukke. Yhteys ei silti ole täysin tuulesta temmattu, sillä Keski-Afrikan Kongo-kulttuurien uskonnolliset käsitykset kulkeutuivat Atlantin orjakaupan mukana Karibialle ja vaikuttivat osaltaan siellä syntyneisiin afrokaribialaisiin uskontoihin, myös Haitin Vodouhun.

Eurooppalaisissa kokoelmissa nkisi nkondi -hahmoilla on lisäksi synkkä historiallinen kerrostuma. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa niitä päätyi Eurooppaan siirtomaavallan, sotilaallisten takavarikkojen, lähetyssaarnaajien sekä etnografisen keräilyn kautta. Joissakin tapauksissa hahmoista poistettiin niiden rituaalisia aineita ennen kuin ne luovutettiin tai vietiin pois yhteisöstä. Siksi nykyisin museoissa ja kokoelmissa olevat nkisi-hahmot voivat olla hyvin erilaisessa tilassa kuin silloin, kun niitä vielä käytettiin.

Kokonaisuutena kyseessä on erittäin voimakas ja visuaalisesti lähes häiritsevän vaikuttava rituaaliesine. Satojen naulojen, solmujen, säiliöiden ja muiden lisäysten alle jäävä veistetty ihmishahmo tekee näkyväksi aivan toisenlaisen käsityksen esineestä… tämä ei ollut pelkkä patsas, vaan mahdollisesti kokonaisen yhteisön sopimusten, pelkojen, konfliktien ja uskomusten fyysinen muistipankki. Sellaisena se on mitä puhtain Kummajaisten kabinetin esine!