Alkuperä: Suomi
Valmistusajankohta: 2000-luku
Mitat: Korkeus jalustan kanssa 32 cm, leveys 19 cm
Kunto: Hyvä
Muuta: Mielettömän upea ja yksityiskohtainen ns. anatominen kallomalli, joka ei jätä ketään ”kylmäksi”. Kallon on tehnyt käsityönä samainen taiteilija, joka teki tunnetuksi myös meillä olleen maamme kuuluisimman ”The Mummy” –arkkupöydän. Myös tämä kohde on tehty äärimmäisen yksityiskohtaisella tarkkuudella ja se on nimetty kuuluisan Painajainen Elm Streetillä –elokuvan päähenkilöä Freddy Kruegeria mukaillen (löysimme tiettyjä ulkonäöllisiä yhteneväisyyksiä). =) Kohde tulee jalustan kanssa, joten sen saa hienosti esille lähes minne tahansa. Tässä olisi jälleen upean uniikki kohde erikoisuuksia tavoitteleville!

ps. Kuvassa oleva militaria-lakki on rekvisiittaa, mutta se on mahdollista ostaa edullisesti kohteen yhteydessä.

Makaaberi

Sanalla makaaberi viitataan taiteelliseen tai kirjalliseen tyylikeinoon. Makaaberi taide tai kaunokirjallisuus on tunnelmaltaan tahallisen uhkaavaa ja häiritsevää. Siitä välittyy synkkä, luotaantyöntävä, epämiellyttävä ja jopa pelottava vaikutelma. Makaabereissa töissä keskeisellä sijalla ovat kuoleman symbolit tai muut vastaavat elämän päättymiseen, tuhoon ja rappioon viittaavat temaattiset yksityiskohdat. Nykyään niin kutsuttu goottialakulttuuri hyödyntää voimakkaasti makaaberia kuvastoa.

Jo antiikin kirjailijat Apuleius ja Petronius Arbiter kirjoittivat toisinaan tyylillä, jonka voi nimetä jälkikäteen makaaberiksi. Termi makaaberi on kuitenkin lähtöisin keskiajalta, ranskan kielestä: Danse Macabre tai la danse macabre (suom. kuolemantanssi) viittaa sellaiseen allegoriaan, jossa kuvataan kuoleman ylivaltaa. Tyypillisimmillään allegorinen Danse Macabre koostuu yhdestä tai useammasta kuvasta, jossa kussakin tanssivaksi luurangoksi tai mätäneväksi ruumiiksi kuvattu kuoleman henkilöitymä tanssittaa elävää, tiettyä säätyä ja ammattia edustavaa ihmistä. Kuolleita ja eläviä voi olla yhdessä kuvassa myös useita. Vaikka kuolemantanssilajityyppi oli hyvin suosittu makaaberin maalaus- ja veistotaiteen aihe keskiajan Euroopassa, on nykyaikaan näistä taideteoksista säilynyt vain muutamia. Näitä ovat muun muassa Lyypekin Mariankirkon kuolemantanssi ja Tallinnan Nikolauksenkirkon kuolemantanssi. Painotaiteen puolella kuuluisimman kuolemantanssi-kuvasarjan on tehnyt Hans Holbein nuorempi.

Uuden ajan puolella makaaberin vaikutelman löytää tyypillisesti latinalaisen kielialueen kirjailijoilta. Angloamerikkalaisessa kirjallisuudessa makaaberia ovat hyödyntäneet muun muassa John Webster, Robert Louis Stevenson, Mervyn Peake, Charles Dickens ja Cyril Tourneur, sekä englantilaisten kollegojen ohella myös yhdysvaltalaiset Edgar Allan Poe ja H. P. Lovecraft. Musiikin puolelta mainitakoon itävaltalainen säveltäjä Franz Schubert, jonka lied 'Kuolema ja neito' (saks. Der Tod und das Mädchen) vuodelta 1824 voidaan laskea sekä yleisesti makaaberin tyylikeinon että erityisesti myös kuolemantanssilajityypin piiriin. Tarkalleen ottaen ei tiedetä, mikä synnytti makaaberin kaltaisen shokeeraavan tyylikeinon. Ennen kaikkea sen myötävaikuttimiksi lasketaan keskiajan viimeisten vuosisatojen epävarmat olot ja ajan uskonnollisen kulttuurin erityispiirteet. Erityisesti musta surma ja niin sanottu satavuotinen sota nähdään muokanneen sellaista henkistä ilmapiiriä, joka olisi otollinen kuolemantanssien kaltaisten teosten vastaanotolle.

Ranskankielisen Danse Macabre -sanaparin ensimmäisen osan, sanan macabre alkuperästä on olemassa useita kilpailevia teorioita. Sana saattaa viitata pyhään Makariukseen tai sitten se voi olla alkuperäisen kuolemantanssin maalanneen henkilön nimi ('herra Macabre'). On myös esitetty, että sen lähtökohtana olisivat Vanhan testamentin makkabealaiset. Myös arabian kielen sana maqaber (مقابر) eli 'hautausmaat' (monikkomuoto sanasta maqbara) saattaa toimia alkuperäisenä pohjana ranskan kielestä muihin erooppalaisiin kieliin levinneelle sanalle makaaberi. (Lähde: Wikipedia)