Alkuperä: Suomi, Helsinki
Valmistaja / signeeraus: Leimattu KARL LIND. Valmistaja on todennäköisesti helsinkiläinen kulta- ja hopeaseppä Karl Alfred Lind.
Esinetyyppi: Seremoniallinen kiertopalkintosarvi / vandringshorn
Valmistusajankohta: Arviolta 1920-luvun alku, todennäköisesti v. 1922
Provenienssi: Ruotsinkielisen vapaaehtoisen palokunnan yhdistys- ja kilpailutoiminnasta
Mitat: Korkeus 45 cm, leveys 32 cm ja syvyys 18 cm
Materiaali: Aito eläimen sarvi, hopeanvärinen kuparipitoinen metalliseos, todennäköisesti hopeoitu metalliseos / uushopea
Kunto: Hyvä. Sarvessa on luonnollista värivaihtelua ja ikään kuuluvaa pintakulumaa. Metalliosissa on kaunista patinaa, tummumaa, naarmuja ja paikallista kulumaa. Pohjan sisäpuolella on kuparipitoiselle metallille tyypillistä vihertävää hapettumaa. Jalusta, koristeellinen sarvipanta ja irrotettava kansi ovat tallella, ja kokonaisuus on rakenteellisesti tukeva.
Merkinnät: Yläosan metalliin on kaiverrettu “F.B.K. St. / MAX LEFFKOWITSCH / VANDRINGSHORN”. F.B.K. on ruotsinkielinen lyhenne sanoista Frivilliga Brandkåren, vapaaehtoinen palokunta.
Sarven toiselle puolelle on kaiverrettu kiertopalkinnon voittajien nimet vuosilta 1922–1926:

Gustafsson – 1922
G. Johnsson – 1923
P. Grankvist – 1924
L.B. Sundqvist – 1925
L.Rökman – 1926

Erityistä: Poikkeuksellisen näyttävä ja historiallisesti äärimmäisen merkittäväkin suomalainen palokuntaperinteeseen liittyvä kiertopalkinto. Suuren luonnonsarven ympärille on rakennettu runsas metallinen kokonaisuus, jossa on 1800-luvun historisoivista tyyleistä vaikutteita saanutta uusrenessanssi- ja uusbarokkihenkeä. Irrotettavan kannen reunaa kiertää klassinen munalistamainen ornamentti ja huipulla on uurnamainen koriste kahden voimakkaan voluutan välissä. Sarven alaosan koristeellisessa pannassa näkyy lehti- ja köynnösaiheita ja näyttävä balusterimainen jalusta päättyy leveään, kohokuvioituun jalkaan. Kokonaisuus on selvästi valmistettu arvokkaaksi juhla- ja seremoniaesineeksi.

Muuta: Tämä äärimmäisen hieno, suorastaan monumentaalinen sarvi on esine, johon sen oma historia on kirjoitettu suoraan metalliin. Sana vandringshorn kertoo kiertopalkinnosta, joka siirtyi vuosittain uudelle haltijalle ja näin lähes sadan vuoden takainen kilpailu- ja yhdistystoiminta on säilynyt konkreettisesti esineen pinnassa.

F.B.K.-merkintä liittää sarven ruotsinkieliseen vapaaehtoiseen palokuntaperinteeseen. Pohjoismaissa vapaaehtoiset palokunnat olivat paljon muutakin kuin sammutusyksiköitä. Niiden ympärille rakentui vahvaa seuratoimintaa, juhlia, kilpailuja ja yhteisöllisiä perinteitä. Juuri tällaisessa ympäristössä kiertopalkinto sai merkityksensä… Sitä ei vain voitettu, vaan sen voittaja pääsi osaksi yhdistyksen jatkuvaa historiaa.

Myös Max Leffkowitschin näkyvästi kaiverrettu nimi tekee sarvesta erityisen kiinnostavan. Se on selvästi ollut keskeinen osa palkinnon identiteettiä, joko nimeämisen, lahjoituksen tai yhdistyshistorian kautta. Luonnonsarven, hopeanvärisen metallin ja runsaan ornamentoinnin yhdistelmä tekee esineestä vaikuttavan jo ilman sen historiaakin. Kun mukaan lisätään valmistajan Karl Lind -leima, palokuntayhteys, sekä vuosittaiset voittajakaiverrukset, niin kokonaisuus muuttuu erittäin hienoksi suomalaisen seura- ja palkintokulttuurin muistoesineeksi.