Alkuperämaa: Eurooppa, tarkempi valmistusmaa tuntematon
Valmistusajankohta: Arviolta 1830–1860-luku
Lupa: Ase on ikänsä puolesta lupavapaa, eli et tarvitse erillistä lupaa kohteen ostoon, myyntiin tai säilyttämiseen
Asetyyppi: Yksipiippuinen, sileäpiippuinen takaaladattava metsästysase
Lukkotyyppi / mekanismi: Varhainen vipuavattava takaalatausmekanismi, Robert-tyyppinen
Mekanismin toiminta: Toimii
Pituus: 132 cm
Kaliiperi: Noin 18 mm (piipun reiän halkaisija)
Rihlaus: Ei
Kunto: Kohtalainen ja ikään nähden autenttinen. Puutukissa on runsaasti käyttöjälkiä, naarmuja, kolhuja sekä pintakulumaa. Metalliosissa on voimakasta vanhaa patinaa, hapettumaa ja paikoin pintaruostetta. Aseen mekanismi toimii.
Erikoista: Kohteen selvästi kiinnostavin yksityiskohta on sen poikkeuksellinen takaalatausmekanismi. Pitkän vivun avulla aseen takaosa avautuu lataamista varten. Rakenne kuuluu aikaan, jolloin eurooppalaiset asesepät etsivät kiivaasti toimivaa ratkaisua perinteisen suustaladattavan aseen korvaamiseksi. Mekanismi muistuttaa erityisesti 1830-luvulta lähtien valmistettuja Robert-järjestelmän aseita, mutta ilman valmistajan tai patentinhaltijan merkintöjä tarkkaa järjestelmää ei voida varmuudella määrittää.

Muuta: Tämä ase sijoittuu erittäin kiinnostavaan vaiheeseen ampuma-aseiden historiassa. 1800-luvun alkupuolella valtaosa pitkistä aseista ladattiin vielä piipun suusta, mutta samaan aikaan eri puolilla Eurooppaa kehitettiin lukuisia toisistaan poikkeavia takaalatausjärjestelmiä. Monet näistä jäivät vain lyhyeksi välivaiheeksi ennen myöhemmin yleistyneitä patruuna-aseita.

Robert-mekanismi kuuluu 1800-luvun alkupuolen kiinnostavimpiin takaalatausaseiden kehitysvaiheisiin. Pariisissa toimineen A. J. Robertin vuonna 1831 patentoima järjestelmä pohjautui varhaisempiin Pauly-tyyppisiin ratkaisuihin, mutta teki takaalatauksesta käytännöllisempää ja turvallisempaa. Robert-aseissa käytettiin erityistä paperipatruunaa, jonka sytytys tapahtui patruunan pohjasta ulkonevan pienen nalliputken kautta, ja lukon avaaminen sekä sulkeminen tapahtui suurella vivulla. Järjestelmä jäi suhteellisen lyhytikäiseksi, mutta se edustaa tärkeää siirtymävaihetta suustaladattavista aseista kohti myöhempiä patruuna- ja takaalatausaseita.

Tässä on hieno kohde mihin tahansa kokoelmaan. Kyseessä on konkreettinen pala aseen kehityksen historiaa, jolloin takaaladattava ase oli vielä uusi ja pitkälti kokeellinen ajatus.