Alkuperämaa: Englanti
Valmistusajankohta: 1900-luvun alku
Mitat: 6,5 x 6,5 x 2 cm, kompassin halkaisija 4,5 cm
Toiminta: Vaikuttaisi toimivan
Kunto: Kohtalainen, puurasia hyvässä kunnossa. Kompassin lasi puuttuu ja koristerengas on irti.
Muuta: Todella hieno kompassi, puutteistaan huolimatta kaunis esine mihin tahansa esillepanoon. Saa helpohkosti fiksattua käyttöönkin.

Kompassi

Kompassi on suunnistamiseen ja navigointiin käytetty väline, jossa on herkästi liikkuva magneettinen neula, jonka Maan magneettikenttä pitää likimain etelä–pohjois-suunnassa. Neulan N-napa hylkii magneettista pohjoisnapaa ja osoittaa kohti magneettista etelänapaa.

Kiinalaisten kompassien esiasteita tunnetaan jo ainakin Taistelevien läänitysvaltioiden ajalta. Näistä kehittyi edelleen käytössä oleva luopan. Ensimmäinen eurooppalainen merkintä kompassista on 1190-luvulta Alexander Neckam teoksessa De naturis rerum. Arabimaissa kompassi mainitaan ensimmäisen kerran 1200-luvun puolessavälissä. Ei tiedetä, onko kompassi keksitty Euroopassa itsenäisesti, vai onko se kulkeutunut Eurooppaan Kiinasta. Kiinalaisen ja eurooppalaisen kompassin tärkein ero on siinä, että Kiinassa neulan merkitty kärki osoittaa etelän suunnan, kun taas Euroopassa kärki osoittaa aina pohjoisen. Kiinalaiset jakoivat tuuliruusun 24 osaan, eurooppalaiset puolestaan 16 osaan ja edelleen 360 asteeseen.

Kompassilla suunnistettaessa on otettava huomioon, ettei kompassi osoita todelliselle pohjoisnavalle. Kompassin näyttämään vaikuttaa sekä magneettisen pohjoisnavan paikka että magneettikentän paikallinen muoto. Kompassi ei siis osoita myöskään magneettiselle pohjoisnavalle, toisin kuin yleensä luullaan. Suomessa magneettinen pohjoisnapa näkyisi hiukan tosipohjoisesta länteen, mutta kompassin poikkeama eli eranto onkin hieman pohjoisesta itään. Eranto on erisuuruinen riippuen suunnistajan sijainnista maapallolla. Tarkan suunnan saamiseksi on tunnettava sijaintipaikkansa eranto ja korjattava sillä kompassin näyttämää suuntaa. (Lähde: Wikipedia)