Signeerattu mikroskooppi, J.Swift & Son

490.00 

Valmistaja: J. Swift & Son
Alkuperämaa: Lontoo, Englanti
Valmistusajankohta: 1800/1900-luvun taite
Signeeraus: Kyllä
Mitat: Laatikon mitat: 31 cm x 21 cm x 15 cm. Mikroskoopin korkeus n. 30 cm.
Paino: 5,5 kg
Optiikka / toiminta: Ei testattu, kaikki osat päällisin puolin kunnossa
Osat: Mikroskooppi, alkuperäinen mahonkinen säilytyslaatikko, 3 linssiä /objektiiviä (merkinnät: /12 Oil Imm. NA 1.30, P-A 1/6in NA 0.83 J. Swift & Son London, marked 2/3 in J Swift & Son London), 2 silmäosan linssiä
Muuta: Todella hieno arvostetun tekijän (J. Swift & Son, perustettu v. 1853) signeeraama ja yli 100-vuotias ammattikäyttöön tehty mikroskooppi. Mukana upea puinen ja alkuperäinen säilytyslaatikko, jossa hieno pronssinen kahva. Mukaan useammat linssit ym, joten todellinen helmi kenen tahansa työhuoneeseen / laboratorioon.

Mikroskoopin historia

Mikroskooppien käyttö tieteessä kasvoi 1600-luvun loppupuolella, kun Robert Hooke julkaisi ohjeet leikkeiden valmistamisesta. Kun biologisesta kohteesta leikataan läpikuultavan ohut leike, sen tarkastelu mikroskoopilla kertoo paljon sen rakenteesta. Kiinteitä aineita kuten kiviä tutkitaan mikroskoopissa ohuthieinä: kivi sahataan ja hiotaan niin ohueksi että tietyt mineraalit muuttuvat läpikuultaviksi. Stereomikroskoopissa kummallekin silmälle on oma okulaarinsa, mikä yhdessä silmien syvyysnäön kanssa mahdollistaa kohteen tarkastelun kolmiulotteisena. Elektronimikroskooppi käyttää näkyvän valon sijasta elektronisuihkua ja sillä ”nähdään” jo molekyylitason yksityiskohtia tutkittavasta kohteesta.

Mikroskooppi on optinen laite, jonka avulla ihmissilmin näkymätön (eli mikroskooppisen pieni) hiukkanen – esimerkiksi solu tai bakteeri – voidaan nähdä suurennettuna. Mikrobiologian kehitys on ollut riippuvainen mikroskooppien teknisestä kehityksestä, erityisesti erotuskyvyn eli resoluution lisäyksestä. Erotuskyvyksi nimitetään pienintä etäisyyttä, joka kahdella pisteellä voi olla, jotta ne havaittaisiin erillisinä. Ihmissilmän erotuskyky rajoittuu kohteisiin, joiden läpimitta on yli 0,01 mm eli 10 µm. Tätä pienempien kohteiden tarkasteluun on käytettävä mikroskooppia. Yksinkertaisin optinen mikroskooppi on vain telineeseen kiinnitetty suurennuslasi eli kupera linssi, jonka polttopisteessä on peili, jonka päälle tutkittava näyte kiinnitetään. (Lähde: Wikipedia)[:fi]Valmistaja: J. Swift & Son
Alkuperämaa: Lontoo, Englanti
Valmistusajankohta: 1800/1900-luvun taite
Signeeraus: Kyllä
Mitat: Laatikon mitat: 31 cm x 21 cm x 15 cm. Mikroskoopin korkeus n. 30 cm.
Paino: 5,5 kg
Optiikka / toiminta: Ei testattu, kaikki osat päällisin puolin kunnossa
Osat: Mikroskooppi, alkuperäinen mahonkinen säilytyslaatikko, 3 linssiä /objektiiviä (merkinnät: /12 Oil Imm. NA 1.30, P-A 1/6in NA 0.83 J. Swift & Son London, marked 2/3 in J Swift & Son London), 2 silmäosan linssiä
Muuta: Todella hieno arvostetun tekijän (J. Swift & Son, perustettu v. 1853) signeeraama ja yli 100-vuotias ammattikäyttöön tehty mikroskooppi. Mukana upea puinen ja alkuperäinen säilytyslaatikko, jossa hieno pronssinen kahva. Mukaan useammat linssit ym, joten todellinen helmi kenen tahansa työhuoneeseen / laboratorioon.

Mikroskoopin historia

Mikroskooppien käyttö tieteessä kasvoi 1600-luvun loppupuolella, kun Robert Hooke julkaisi ohjeet leikkeiden valmistamisesta. Kun biologisesta kohteesta leikataan läpikuultavan ohut leike, sen tarkastelu mikroskoopilla kertoo paljon sen rakenteesta. Kiinteitä aineita kuten kiviä tutkitaan mikroskoopissa ohuthieinä: kivi sahataan ja hiotaan niin ohueksi että tietyt mineraalit muuttuvat läpikuultaviksi. Stereomikroskoopissa kummallekin silmälle on oma okulaarinsa, mikä yhdessä silmien syvyysnäön kanssa mahdollistaa kohteen tarkastelun kolmiulotteisena. Elektronimikroskooppi käyttää näkyvän valon sijasta elektronisuihkua ja sillä ”nähdään” jo molekyylitason yksityiskohtia tutkittavasta kohteesta.

Mikroskooppi on optinen laite, jonka avulla ihmissilmin näkymätön (eli mikroskooppisen pieni) hiukkanen – esimerkiksi solu tai bakteeri – voidaan nähdä suurennettuna. Mikrobiologian kehitys on ollut riippuvainen mikroskooppien teknisestä kehityksestä, erityisesti erotuskyvyn eli resoluution lisäyksestä. Erotuskyvyksi nimitetään pienintä etäisyyttä, joka kahdella pisteellä voi olla, jotta ne havaittaisiin erillisinä. Ihmissilmän erotuskyky rajoittuu kohteisiin, joiden läpimitta on yli 0,01 mm eli 10 µm. Tätä pienempien kohteiden tarkasteluun on käytettävä mikroskooppia. Yksinkertaisin optinen mikroskooppi on vain telineeseen kiinnitetty suurennuslasi eli kupera linssi, jonka polttopisteessä on peili, jonka päälle tutkittava näyte kiinnitetään. (Lähde: Wikipedia)

Kiinnostaako kohde ? Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella.

Haluan: